Raskaudesta on kulunut nyt reilu puolet, laskettuun aikaan on 16 viikkoa ja muutama päivä. Se tuntuu kovin pitkältä ajalta, vaikka varmasti jälkikäteen kaikki tuntuu mennen nopeasti. Tein raskaustestin lokakuun alussa ja tuntuu, että siitä olisi kyllä jo pieni ikuisuus. Alun epävarmuus koko raskauden suhteen hidasti ensimmäisiä viikkoja. Vasta oikeastaan viimeiset pari kuukautta on menneet suht nopeasti.
Sanotaan, että raskaudet ovat erilaisia ja se on kyllä nyt tullut huomattua. Liekö syy se, että esikoinen oli poika ja tästä toisesta on povattu tyttöä. Lähes ensimmäisistä viikoista lähtien olo on kyllä ollut hyvin erilainen, mitä ekassa raskaudessa. Vatsakin on tuntunut kasvavan ihan erisuuntaan tässä raskaudessa.
Alun raskausoireet olivat täysin samat: pianeen tunne keuhkoissa, hengästyin helposti, alavatsaa kiristi ja oli lämpöä. Rinnat alkoivat kasvaa ja kiristää. Palelin hullun lailla ja yötkin sai nukkua monen peiton kanssa. Väsymys hiipi myös heti alussa kuvioihin. Aika nopeasti tuli myös pahoinvointi. Miiostakin voin pahoin, mutta lähinnä vain iltaisin. Tässä raskaudessa pahoinvointia oli lähes 24/7 ja tosissaan sai keskittyä, että vatsan sisältö pysyi sisällä. Pahoinvointia alkoi viikolla 6 ja loppui kokonaan joskus viikkon 14-15 tietämillä. Juuri parahiksi jouluksi sain ruokahaluni takaisin :)
Alkuraskauden aikana ohjasin paljon myös ryhmäliikuntaa (jumppaa, vesijumppaa, spinniä, kahvakuulaa jne.) Välillä oli kyllä sellaista taiteilua, että sai energisesti ohjattua tunnit läpi, sekä pidettyä pahoinvoinnin taka-alalla.
Joulun jälkeen alkoi seesteisempi jakso ja energiaa alkoi taas olla muuhunkin, kuin vaan töissä käymiseen. Liikkeet alkoivat tuntua ja huoli alkoi vähän helpottaa. Vatsa ei ollut vielä tiellä ja muutenkin olo oli hyvä. Aika nopeasti kuitenkin harjoitussupistukset alkoivat ilmoittaa itsestään. Niitä tuli kuitenkin aluksi aika vähän, eikä ne juurikaan vaikuttaneet mihinkään. Koko ajan niitä on tullut vähän lisää ja lisää, nyt ollaankin niiden suhteen siinä tilanteessa, että pitäisi himmata vähän tahtia. Jos tilanne ei helpota tai supistuksia alkaa tulla lisää, pitää käydä näytillä. Muutama viikko sitten tilanne tarkistettiin ja silloin kaikki oli hyvin.
Suurimmaksi osaksi supistukset tuntuu vain vatsan kovittumisena ja paineena, mutta välillä niihin liittyy vähän kipua. Omalle luonteelle on ollut tosi haastavaa hidastaa vauhtia, vähentää treenejä ja yrittää levätä. Energiaa kun on ja kipuja ei, niin harmittaa tilanne. Toki vauva on tärkein <3, enkä halua ehdoin tahdoin mitään riskeerata, silti turhauttaa.
Yksi asia mikä tietysti myös vähän huolettaa on se, että jos en saa/pääse liikkumaan, miten paino lähtee nousuun. Miiosta mulle tuli hurjat 23 kiloa ja nyt en halua sitä samaa. Raskauden alussa mun painonnousu oli tosi maltillista, mutta nyt heti kun tahtia on pitänyt hidastaa paino lähtee nousuun ja huomaan, että kroppa alkaa heti kerätä myös nestettä. Asetin itselleni tähän raskauteen 15 kilon rajan :D saa nähdä miten sen kanssa käy :)
Yritän pitää mielen positiivisena ja nauttia raskaudesta, tämä kun hyvin todennäköisesti jää mun kohdalla viimeiseksi. Pitää siis yrittää nauttia, vaikka aina ei se niin nautinnolliselta tuntuisikaan.
Tässä alla muutama kuva raskauden varrelta. Mulla on tapana ottaa joka lauantai, kun raskausviikko vaihtuu ns. tilanne kuva. Kuvat on otettu heti aamusta suoraan sängystä noustessa ja siltä ne näyttävätkin :D Mun yökkärimuoti on ihan huippuunsa hiottu :D
Sanotaan, että raskaudet ovat erilaisia ja se on kyllä nyt tullut huomattua. Liekö syy se, että esikoinen oli poika ja tästä toisesta on povattu tyttöä. Lähes ensimmäisistä viikoista lähtien olo on kyllä ollut hyvin erilainen, mitä ekassa raskaudessa. Vatsakin on tuntunut kasvavan ihan erisuuntaan tässä raskaudessa.
Alun raskausoireet olivat täysin samat: pianeen tunne keuhkoissa, hengästyin helposti, alavatsaa kiristi ja oli lämpöä. Rinnat alkoivat kasvaa ja kiristää. Palelin hullun lailla ja yötkin sai nukkua monen peiton kanssa. Väsymys hiipi myös heti alussa kuvioihin. Aika nopeasti tuli myös pahoinvointi. Miiostakin voin pahoin, mutta lähinnä vain iltaisin. Tässä raskaudessa pahoinvointia oli lähes 24/7 ja tosissaan sai keskittyä, että vatsan sisältö pysyi sisällä. Pahoinvointia alkoi viikolla 6 ja loppui kokonaan joskus viikkon 14-15 tietämillä. Juuri parahiksi jouluksi sain ruokahaluni takaisin :)
Alkuraskauden aikana ohjasin paljon myös ryhmäliikuntaa (jumppaa, vesijumppaa, spinniä, kahvakuulaa jne.) Välillä oli kyllä sellaista taiteilua, että sai energisesti ohjattua tunnit läpi, sekä pidettyä pahoinvoinnin taka-alalla.
Joulun jälkeen alkoi seesteisempi jakso ja energiaa alkoi taas olla muuhunkin, kuin vaan töissä käymiseen. Liikkeet alkoivat tuntua ja huoli alkoi vähän helpottaa. Vatsa ei ollut vielä tiellä ja muutenkin olo oli hyvä. Aika nopeasti kuitenkin harjoitussupistukset alkoivat ilmoittaa itsestään. Niitä tuli kuitenkin aluksi aika vähän, eikä ne juurikaan vaikuttaneet mihinkään. Koko ajan niitä on tullut vähän lisää ja lisää, nyt ollaankin niiden suhteen siinä tilanteessa, että pitäisi himmata vähän tahtia. Jos tilanne ei helpota tai supistuksia alkaa tulla lisää, pitää käydä näytillä. Muutama viikko sitten tilanne tarkistettiin ja silloin kaikki oli hyvin.
Suurimmaksi osaksi supistukset tuntuu vain vatsan kovittumisena ja paineena, mutta välillä niihin liittyy vähän kipua. Omalle luonteelle on ollut tosi haastavaa hidastaa vauhtia, vähentää treenejä ja yrittää levätä. Energiaa kun on ja kipuja ei, niin harmittaa tilanne. Toki vauva on tärkein <3, enkä halua ehdoin tahdoin mitään riskeerata, silti turhauttaa.
Yksi asia mikä tietysti myös vähän huolettaa on se, että jos en saa/pääse liikkumaan, miten paino lähtee nousuun. Miiosta mulle tuli hurjat 23 kiloa ja nyt en halua sitä samaa. Raskauden alussa mun painonnousu oli tosi maltillista, mutta nyt heti kun tahtia on pitänyt hidastaa paino lähtee nousuun ja huomaan, että kroppa alkaa heti kerätä myös nestettä. Asetin itselleni tähän raskauteen 15 kilon rajan :D saa nähdä miten sen kanssa käy :)
Yritän pitää mielen positiivisena ja nauttia raskaudesta, tämä kun hyvin todennäköisesti jää mun kohdalla viimeiseksi. Pitää siis yrittää nauttia, vaikka aina ei se niin nautinnolliselta tuntuisikaan.
Tässä alla muutama kuva raskauden varrelta. Mulla on tapana ottaa joka lauantai, kun raskausviikko vaihtuu ns. tilanne kuva. Kuvat on otettu heti aamusta suoraan sängystä noustessa ja siltä ne näyttävätkin :D Mun yökkärimuoti on ihan huippuunsa hiottu :D
 |
| Viikko 6+0 ja ihana turvotu |
 |
| Tämä kuva otettu jouluaatto aamuna 15+0. Tässä vatsa alkoi selvästi pyöristyä turvotuksen alta. |
 |
| Tässä sitten jo kunnon kuulan kanssa 23+0 |
Onnea odotukseen! ^_^
VastaaPoistaKiitos :)
Poista